Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
Mi è piaciuto quel film. (Giovanni Verga, I Malavoglia)
verbo irregolare
piacere : nauttia (kokea mielihyvää)
pia|cé|re
: (accento acuto)
indicativo piacere. Indikatiivimuoto verbistä piacere
Tempo semplice
Presente piacere |
||
io | piaccio |
🔊
|
tu | piaci |
🔊
|
lui/lei/Lei | piace |
🔊
|
noi | piacciamo |
🔊
|
voi | piacete |
🔊
|
loro | piacciono |
🔊
|
Tempo semplice
Imperfetto piacere |
||
io | piacevo |
🔊
|
tu | piacevi |
🔊
|
lui/lei/Lei | piaceva |
🔊
|
noi | piacevamo |
🔊
|
voi | piacevate |
🔊
|
loro | piacevano |
🔊
|
Tempo semplice
Futuro semplice piacere |
||
io | piacerò |
🔊
|
tu | piacerai |
🔊
|
lui/lei/Lei | piacerà |
🔊
|
noi | piaceremo |
🔊
|
voi | piacerete |
🔊
|
loro | piaceranno |
🔊
|
Tempo semplice
Passato remoto piacere |
||
io | piacqui |
🔊
|
tu | piacesti |
🔊
|
lui/lei/Lei | piacque |
🔊
|
noi | piacemmo |
🔊
|
voi | piaceste |
🔊
|
loro | piacquero |
🔊
|
Tempo composto
Futuro anteriore piacere |
||
io | sarò piaciuto(a) |
🔊
|
tu | sarai piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | sarà piaciuto(a) |
🔊
|
noi | saremo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | sarete piaciuti(e) |
🔊
|
loro | saranno piaciuti(e) |
🔊
|
Tempo composto
Passato prossimo piacere |
||
io | sono piaciuto(a) |
🔊
|
tu | sei piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | è piaciuto(a) |
🔊
|
noi | siamo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | siete piaciuti(e) |
🔊
|
loro | sono piaciuti(e) |
🔊
|
Tempo composto
Trapassato prossimo piacere |
||
io | ero piaciuto(a) |
🔊
|
tu | eri piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | era piaciuto(a) |
🔊
|
noi | eravamo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | eravate piaciuti(e) |
🔊
|
loro | erano piaciuti(e) |
🔊
|
Tempo composto
Trapassato remoto piacere |
||
io | fui piaciuto(a) |
🔊
|
tu | fosti piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | fu piaciuto(a) |
🔊
|
noi | fummo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | foste piaciuti(e) |
🔊
|
loro | furono piaciuti(e) |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo piacere. Potentiaalimuoto verbistä piacere
Tempo semplice
Congiuntivo presente piacere |
||
io | piaccia |
🔊
|
tu | piaccia |
🔊
|
lui/lei/Lei | piaccia |
🔊
|
noi | piacciamo |
🔊
|
voi | piacciate |
🔊
|
loro | piacciano |
🔊
|
Tempo semplice
Congiuntivo imperfetto piacere |
||
io | piacessi |
🔊
|
tu | piacessi |
🔊
|
lui/lei/Lei | piacesse |
🔊
|
noi | piacessimo |
🔊
|
voi | piaceste |
🔊
|
loro | piacessero |
🔊
|
Tempo composto
Congiuntivo passato piacere |
||
io | sia piaciuto(a) |
🔊
|
tu | sia piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | sia piaciuto(a) |
🔊
|
noi | siamo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | siate piaciuti(e) |
🔊
|
loro | siano piaciuti(e) |
🔊
|
Tempo composto
Congiuntivo trapassato piacere |
||
io | fossi piaciuto(a) |
🔊
|
tu | fossi piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | fosse piaciuto(a) |
🔊
|
noi | fossimo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | foste piaciuti(e) |
🔊
|
loro | fossero piaciuti(e) |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale piacere. Konditionaalimuoto verbistä piacere
Tempo semplice
Condizionale presente piacere |
||
io | piacerei |
🔊
|
tu | piaceresti |
🔊
|
lui/lei/Lei | piacerebbe |
🔊
|
noi | piaceremmo |
🔊
|
voi | piacereste |
🔊
|
loro | piacerebbero |
🔊
|
Tempo composto
Condizionale passato piacere |
||
io | sarei piaciuto(a) |
🔊
|
tu | saresti piaciuto(a) |
🔊
|
lui/lei/Lei | sarebbe piaciuto(a) |
🔊
|
noi | saremmo piaciuti(e) |
🔊
|
voi | sareste piaciuti(e) |
🔊
|
loro | sarebbero piaciuti(e) |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo piacere. Imperatiivimuoto verbistä piacere
Imperativo piacere |
||
tu | piaci |
🔊
|
noi | piacciamo |
🔊
|
voi | piacete |
🔊
|
Congiuntivo piacere |
||
Lei | piaccia |
🔊
|
Che lui/lei | piaccia |
🔊
|
Che loro | piacciano |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!